Cityconin kauppakeskukset ovat monille tuttuja ympäri Suomea. Yhtiön kohteet eivät ole vain kauppapaikkoja, vaan myös paikkoja vapaa-ajan viettämiselle, kohtaamisille ja työskentelylle. Yhtiöllä on kauppakeskuksia Suomen lisäksi Norjassa, Ruotsissa, Tanskassa sekä Virossa.

Kaikkia Cityconin kohteita yhdistää ajatus saavutettavuudesta – kohteet sijaitsevat suurimpien kaupunkien solmukohdissa, joihin pääsee 100 % julkisilla liikennevälineillä. Tämä tukee osaltaan paikkakuntien ympäristötavoitteita, kun kauppakeskusten käyttäjät valitsevat julkiset kulkuneuvot yksityisautoilun sijaan.

Energiankulutusta vähennetään määrätietoisesti

Cityconin energiajohtaja Simo Siitonen kertoo yhtiön saavutuksista päästötavoitteissaan: Suomessa Cityconin kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet 96 prosenttia verrattuna vuoden 2014 tasoon. Yhtiöllä on Suomessa yhdeksän kohdetta, joista kahdeksassa pääasiallinen lämmitysmuoto on kaukolämpö. Espoossa sijaitseva kauppakeskus Lippulaiva lämpenee maalämmöllä, mutta kohde on varmistettu myös Fortumin kaukolämpöliittymällä.

Suomen kohteissa lämmityksen päästöt ovat pyöreästi nolla. Lämmitysenergian päästöjen osuus on noin 84 % markkinaperusteisista Scope 1- ja 2 -päästöistä. Kokonaispäästöihin suhteutettuna lämmitys kattaa kuitenkin vain kaksi prosenttia. Kaikkiin Cityconin kiinteistöihin ostetaan ainoastaan uusiutuvaa sähköä, minkä lisäksi yhtiö ostaa alkuperätakuuvarmennettua kaukolämpöä.

”Kaukolämmön alkuperätakuut tuovat helppoutta vastuullisuusraportoinnin todentamiseen verrattuna erillisiin sopimuksiin”, Siitonen sanoo. ”Tarvittaessa lähetämme alkuperätakuusertifikaattien tietoja myös asiakkaillemme, jotka tarvitsevat tietoja omaan raportointiinsa. Etenkin suuremmat vuokralaiset kysyvät energia-, vesi- ja jätetietoja vuosittain oman raportointinsa tueksi.”

Moni Cityconin kohde on kaukolämmön lisäksi kaukokylmässä, muun muassa Espoossa, Lahdessa sekä Tampereella.

”Ratkaisu on ollut luonteva kaukolämmön rinnalla”, Siitonen kertoo.

Hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä

Energiatehokkuuden eteen on tehty lukuisia pienempiä ja suurempia projekteja yhtiön kohteissa. Lämmitysenergian kulutuksen vähentämisessä merkittävimpänä toimena Suomessa on ollut ylijäämälämmön hyödyntäminen erityisesti poistoilman lämmöntalteenotolla. Tällä on ollut suora vaikutus kaukolämmön kulutukseen. Joissain kohteissa hyödynnetään myös jonkin verran kaupan kylmää. Nämä lämpömäärät kattavat kuitenkin melko pienen osan kauppakeskusten kokonaislämmöntarpeesta.

Citycon tähtää hiilineutraaliuteen vuoteen 2030 mennessä. Citycon on yksi ensimmäisistä tieteeseen perustuviin ilmastotavoitteisiin (SBTi) sitoutuneista kiinteistöalan yhtiöistä Suomessa. SBTi (Science Based Targets initiative) tarkoittaa, että yritys vähentää päästöjään linjassa Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 asteen tavoitteen kanssa.

Cityconilla erilaiset ympäristösertifikaatit eivät suoraan ohjaa lämmitystapavalintoja. Ne kuitenkin toimivat rakennusvaiheessa hyvin ohjatessaan rakennuttajaa ja urakoitsijaa energiatehokkaisiin sekä vastuullisiin ratkaisuihin.

”Ympäristösertifikaatteja voisi pitää ikään kuin vastuullisen rakentamisen johtamisjärjestelminä”, Siitonen sanoo.

Lämmityksen päästöjen laskennassa Cityconin päästölaskentajärjestelmä hakee tiedot Kaukolämmön päästölaskurista.

”Näen, että kaukolämpö on hyvä tuote, jossa kaikki toimii”, Siitonen tiivistää. ”Joskus seuraamme toki keskustelua lämmön hinnasta ja sen kehityksestä eri paikkakunnilla. Lehdistö on toki vaikuttanut myös tunnelmiin asiakkaan näkökulmasta.”

Tilastodatan valossa kaukolämmön hinta on kuitenkin ollut hyvin tasainen valtakunnallisesti. Kaukolämpöalan tulee kuitenkin viestiä toimistaan, joilla lämmitysmuoto pidetään myös ammattimaisille kiinteistötoimija-asiakkaille parhaimpana vaihtoehtona.

Kehitysidean Siitonen nostaa kuitenkin esille kaukolämpöalan toimijoille.

”Vaikka tämä ei koske nykyistä työtäni tai Cityconia, toivoisin jonkinlaista datahubia tulevaisuudessa myös kaukolämmölle”, Siitonen sanoo. ”Kulutustietojen kerääminen yhteen paikkaan helpottaisi monen asiakkaan työtä. Toimijalle, jolla on kiinteistömassaa satojen eri kaukolämpöverkkojen alueella, kulutustietojen manuaalinen yhteen kerääminen on äärimmäisen työlästä.”

Teksti: Justus Luokkanen
Kuvat: Citycon