Kaukolämmön huoltovarmuus on lämpöyhtiön ammattilaisten käsissä

Kaukolämpö tunnetaan luotettavuudestaan ja toimitusvarmuudestaan. Tuotanto on hajautettua eli kaukolämpöverkossa hyödynnetään yleensä useita eri lämmönlähteitä. Kaukolämpöyhtiöt varautuvat jatkuvasti erilaisiin häiriötilanteisiin suunnittelemalla ja harjoittelemalla häiriöistä toipumista. Poikkeustilanteissa kaukolämpö tarjoaa kiinteistöille turvaa, koska vastuu lämmöntuotannon ja -jakelun varautumisesta on lämpöyhtiöllä.

Geopoliittiseen tilanteeseen viitaten kuulee välillä argumentoitavan, että kiinteistökohtainen lämmitys, kuten maalämpö, olisi huoltovarmuuden kannalta parempi kuin kaukolämpö. Tällöin ilmeisesti ajatellaan, että kiinteistökohtainen järjestelmä olisi vielä hajautetumpi kuin kaukolämpö. Kuitenkin yksittäisen rakennuksen näkökulmasta kiinteistökohtainen tuotanto on itse asiassa hyvin keskitettyä – kirjaimellisesti yhteen osoitteeseen. Kaukolämmön tuotantolaitokset sen sijaan voivat sijaita hajautetusti eri puolilla verkkoa. Häiriöiden jälkeen kaukolämpöverkkoon kytketyt kymmenet ja sadat kiinteistöt saavat lämmön takaisin heti, kun tuotanto tai jakelu on korjattu.

Huoltosopimuksella saa huolehdittu laitteiston normaalista ylläpidosta, mutta laajemmissa häiriötilanteissa huoltosopimuskaan ei välttämättä auta, jos sopimuskumppanilla on samaan aikaan kymmeniä kohteita hoidettavanaan.

Kiinteistökohtaisissa lämmitystavoissa vastuu varautumisesta ja huollosta on kiinteistön omistajalla. Varsinkaan asuinkiinteistöissä ei liene kovin tavallista, että häiriötilanteiden varalle olisi erityisemmin laadittu suunnitelmia, saati harjoiteltu poikkeustilanteissa toimimista lukuun ottamatta pelastussuunnitelmaa ja poistumisharjoituksia palohälyttimien soidessa. Huoltosopimuksella saa huolehdittu laitteiston normaalista ylläpidosta, mutta laajemmissa häiriötilanteissa huoltosopimuskaan ei välttämättä auta, jos sopimuskumppanilla on samaan aikaan kymmeniä kohteita hoidettavanaan.

Ilman sähköä ei pumpata kaukolämpövettä eikä pyöritetä kiinteistöjen tai kaukolämmön tuotannon lämpöpumppuja. Sähkökatkojen varalta kaukolämpöyhtiöillä ja kriittisillä toimijoilla, kuten sairaaloilla, on varavoimaa, mikä mahdollistaa lämmöntuotannon ylläpidon. Useimmissa asuinkiinteistöissä varavoimaa ei kuitenkaan ole. Rakennukset itsessään varaavat lämpöä niin että lämpöjen katkeamista ei ihan heti tunne – jäähtyminen riippuu rakennusmateriaaleista ja ulkolämpötilasta. Pitkä sähkökatko haastaa sekä kiinteistökohtaiset lämpöpumput että kaukolämmön.

Pääsiäisen alla pari droonia oli eksynyt Suomen ylle – onneksi aiheuttamatta henkilövahinkoja tai merkittäviä aineellisia vahinkoja. Rakennuksia tai kaukolämmön tuotantolaitoksia ei ole kumpiakaan suunniteltu kestämään räjähteitä. Geopoliittinen tilanne uhkakuvineen haastaa kaiken ajattelumme – kaukolämpöyhtiöt ovatkin varautuneet muunkinlaisiin poikkeusoloihin kuin pelkkiin putkivuotoihin.

Teksti: Katja Kurki-Suonio