Kesko seuraa kaukolämpöalan kehitystä tarkasti

Keskossa tunnistetaan kaukolämmön yhteiskunnallinen merkitys. Kaukolämmön päästölaskurista puuttuvat tiedot vaikeuttavat Keskon omaa päästölaskenta, minkä lisäksi yhtiö peräänkuuluttaa avointa viestintää tuotannon kehityksestä.

Kansainvälinen Science Based Targets -aloite (SBTi) on vahvistanut Keskon uudet lyhyen ja pitkän aikavälin tieteeseen perustuvat päästövähennystavoitteet. Keskon päästöistä suurin osa syntyy myytyjen tuotteiden tuotannosta ja käytöstä, minkä vuoksi yhteistyö tavarantoimittajien kanssa on avainasemassa. Keskon oman toiminnan päästöjä vähennetään mm. sähköistämällä kuljetuksia ja parantamalla energiatehokkuutta.

Millainen merkitys rakennusten ostoenergiankulutuksella ja erityisesti kaukolämmöllä on siis peilatessa Keskon omiin päästövähennystavoitteisiin?

”Kaukolämmön päästöt ovat merkittävässä roolissa kokonaispäästötavoitteissa”, sanoo Keskon energiajohtaja Antti Kokkonen. ”Suurimmat omat päästöt Keskolla muodostuvat logistiikasta sekä rakennuksien kuluttamasta kaukolämmöstä.”

Logistiikassa valtaosa Keskon rekoista kulkee dieselillä, mutta myös kumipyöräliikenne on voimakkaasi sähköistymässä. Logistiikan päästöt ovatkin vähentyneet merkittävästi: tämän taustalla on muun muassa uudelleensuunnittelu sekä 40 ajossa olevaa sähkökäyttöistä rekkaa Suomessa.

”Saamme tänä vuonna 30 uutta sähkörekkaa käyttöömme”, Kokkonen kertoo. ”Raskaassa liikenteessämme on näkyvissä myös kaasuistumista – vuonna 2025 saimme 23 biokaasurekkaa ajoon.”

Kesko on onnistunut vähentämään lämmitysenergiansa kulutusta

Vuonna 2025 kaukolämmön kulutus putosi sääkorjattuna noin 11 prosenttia verrattuna vuoteen 2024. Kaukolämpöasiakkaan näkökulmasta Kokkonen korostaa aidon päästöttömyyden merkitystä Keskolle. Tämän vuoksi Kesko on erityisen kiinnostunut kaukolämmön tuotannon vihreästä siirtymästä ja päästöjen alentumisesta.

Myymälöiden lämmitysenergiankulutusta ja -päästöjä tehokkaasti pienentävä lämmönkierrätysjärjestelmä on käytössä jo noin 90 K-ruokakaupassa ja kuudessa Kespron noutotukussa. Hukkalämpöjen kierrättäminen paikallisesti on erityisen järkevää, minkä lisäksi erilaiset ulkoiset hukkalämmönlähteet, kuten pienimuotoiset datakeskukset kiinnostavat Keskoa. Näiden tulisi kuitenkin sijoittua aivan kauppakiinteistön viereen.

Kesko ei luonnollisesti vastaa kaikista toimipaikoistaan itse, sillä monet liikkeet sijaitsevat esimerkiksi vilkkaissa kauppakeskuksissa eri puolilla Suomea.

”Keskolla on noin 500 kaukolämpökohdetta omassa päästölaskennassaan mukana. Loput, noin 700 kauppapaikkaa ovat pääasiassa vuokratuissa tiloissa, minkä lisäksi mukana on jonkin verran sähkölämmitteisiä kohteita”, Kokkonen kertoo.

Kaukolämmöstä irtaantuminen ei ole yhteiskunnallisesti järkevää

”Katsomme isoa kuvaa, eli miten vähennämme tehokkaimmin päästöjä järkevillä taloudellisilla kustannuksilla”, Kokkonen sanoo. ”Kesko ei suunnittele irtaantumista kokonaan kaukolämmöstä, sillä tämä ei ole yhteiskunnankaan kannalta viisasta.”

Keskossa tunnistetaan teknologiset haavoittuvuudet, joita liittyy kiinteistökohtaisiin lämmitysjärjestelmiin. Tämän lisäksi Kesko suurena toimijana miettii myös omaa vaikutustaan esimerkiksi sähkön riittävyyteen.

”Lämmön jatkuvuuden kannalta pidämme yleensä kaukolämpöä rinnalla lämpöpumppuratkaisujen kanssa. Energiakriisin keskellä napsautimme lämpöpumppuja myös pois käytöstä – näin kannoimme suurena toimijana vastuuta sähkön riittävyydestä”, Kokkonen tiivistää.

Kesko seuraa energia-alan kehitystä

Kokkonen nostaa esille myös huolestuneita ajatuksia energia-alan kehityskuluista.

”Ymmärrän, että ei-polttavia ratkaisuja haetaan. Siltikin mietin säävarman lämmöntuotannon tulevaisuutta. Toisaalta yksittäistä energiayhtiötä ei voi syyttää CHP-laitoksen kannattavuuden tilasta”, Kokkonen pohtii. ”Asiakkaana pyrimme kehittämään omaa energiatehokkuuttamme niin, että kaukolämmön kulutuksemme vähenee mahdollisimman paljon.”

Kokkonen nostaa samalla myös esille kriittisiä ajatuksia kaukolämpöyhtiöiden suuntaan.

”Sähkön markkinahinta on pysytellyt suunnilleen samalla tasolla viime vuosina. Kaukolämmössä kulutuksemme pienenee, sääkorjattunakin, mutta euroissa vastaavaa muutosta ei näy sillä yksikköhinnat ovat ennemminkin nousussa”, Kokkonen sanoo. ”Toivommekin avointa viestintää ja tulevaisuuden näkymiä mahdollisimman pitkälle – niin tuotanto- kuin hintakehityksen osalta. Teemme omat arviot tulevaisuuteen melko konservatiivisesti, vaikka kaukolämpöalan sisällä olisi muuta tietoa.”

Kun kaukolämpö jätetään rinnalle erilaisissa hybridiratkaisuissa, Kokkonen pohtii osatehoisen kaukolämpöliittymän perusmaksua ja sen taloudellisuutta Keskolle.

Kokkonen toivoo myös etukenossa viestintää kaukolämpöyhtiöiden suunnitelmista – niin tuotannon kehityksestä kuin kaukolämpöverkon mahdollisista laajennuksista. Tämä voi hyvin vaikuttaa lämmitysmuotovalintaan uuden kaupan etsiessä sijoittumispaikkaa.

Kaukolämmön päästölaskuri on avaintyökalu

Kesko hakee paikkakuntakohtaiset kaukolämmön päästötiedot Kaukolämmön päästölaskurista. Moni yhtiö ei ole julkaissut tulevaisuuden näkymiään, mikä hankaloittaa Keskon pitkän tähtäimen päästösuunnitelmia. Kokkonen sanoo, etteivät he itse pyri näkemään laskevaa trendiä, jos kaukolämpöyhtiö ei ole tätä julkaissut – jos palkki päättyy esimerkiksi vuoteen 2030, tuotannon nähdään pysyvän muuttumattomana vuonna 2031.

”Hyödynnämme paikkakuntakohtaisia arvoja, jotka saamme suoraan päästölaskurista. Tämän vuoksi toivomme yhtiöiltä mahdollisimman tarkkoja lukuja ja tulevaisuusskenaarioita”, Kokkonen sanoo. ”Korkea päästökerroin ja korkea kaukolämmön hinta tarkoittaa usein lämpöpumppuratkaisun kannattavuuden arviointia.”

Teksti: Justus Luokkanen
Kuvat: Kesko