Maalämpöpalvelu ei ole riskitön oikotie säästöihin

Lämmityskausi on todella alkanut, eikä tämä taloyhtiöiden merkittävä kulu, eli lämmitys, saisi olla kenellekään kaukainen aihe. Suurin osa kotitalouksien energiasta kuluu juuri lämmitykseen ja lämpimään käyttöveteen. Tämä välttämätön hyödyke on avannut markkinaa erilaisille palveluntuottajille, jotka pyrkivät haastamaan myös kaukolämmön.

Maalämpöä myydään nykyään myös palvelumallilla, jossa taloyhtiö ei investoi itse, vaan solmii pitkän sopimuksen tontilleen järjestelmän rakentavan palveluntuottajan kanssa. Ennen sopimuksen allekirjoittamista taloyhtiön on ymmärrettävä, mitä palvelu käytännössä tarkoittaa.

Asiakas maksaa kuluttamastaan energiasta kuten kaukolämmössä. Jos maalämpöpalvelun energianhintaa korotetaan automaattisesti vuosittain tietyllä prosentilla, se voi nopeasti ohittaa kaukolämmön hinnan. Jos hinnankehitys taas sidotaan paikalliseen ”kaukolämpöindeksiin” niin, että megawattituntihinta pysyy aina paikallista kaukolämpöä alempana, palvelumallinen maalämpö voi aidosti haastaa kaukolämmön. Silti voi kysyä, mitä hankkeen kannattavuudelle tapahtuu, jos paikallisen kaukolämmön hinta laskee tuotantomuotojen kehittyessä.

Palvelumuotoiseen maalämpöön siirryttäessä asiakkaan on tunnettava ehdot, joihin hän sitoutuu: hinnankorotukset ja niiden poikkeukset, irtautumismahdollisuudet sekä säästölupausten toteutuminen ja jälkiseuranta. Palvelullistuminen korostuu nyky-yhteiskunnassa, mutta lämmitys ei ole suoratoistopalvelu, jonka voi aloittaa ja lopettaa vaivatta.

Maalämpölaitteistosta tulee kiinteä osa taloyhtiötä, joten palveluntarjoajan poistuminen tontilta ei ole yksinkertaista. Mitä tapahtuu, jos palveluntuottaja myydään tai ajautuu konkurssiin? Myös tämän on oltava selvää jokaiselle taloyhtiössä asuvalle. Siksi myyntitarjoukset kannattaa tarkistuttaa lakiasiantuntijalla – liiketoiminta kun ei ole hyväntekeväisyyttä. Kaukolämpöön liittyminen, siinä pysyminen ja irtoaminen ovat suhteellisen nopeita toimenpiteitä, sillä lämpö toimitetaan muualta palveluna – tuotantolaitos ei ole siis taloyhtiön tontilla. Maalämmössä laitteistot investoidaan asiakkaan tontille, mikä tarkoittaa myös pidempiaikaista sitoutumista. Kaukolämpösopimukset perustuvat alan yleisiin sopimusehtoihin, mutta maalämpöpalvelua myydään hyvin erilaisilla sopimuksilla: eri palveluntarjoajilla voi olla keskenään erilaiset sisällöt ja ehdot, joilla järjestelmää kaupataan.

Teksti: Justus Luokkanen
Kuva: Kaukolämpö ry