S-ryhmä toivoo laaja-alaista näkökulmaa energiajärjestelmään

Istumme Ässäkeskuksessa, SOK:n pääkonttorilla. Haastattelumme aluksi katse siirtyy maailman kriiseihin, joita saamme seurata niin mediasta kuin polttoainejakelijoiden hintatolpilta. Globaalit tapahtumaketjut vaikuttavat voimakkaasti meihin kaikkiin, erityisesti päivittäistavarakauppaan.

SOK:n energiajohtaja Maija Henell kertoo, että samalla kun S-ryhmä tekee omia toimiaan energiatehokkuuden eteen, yhtiössä ollaan myös huolissaan sähkötehon riittävyydestä tulevaisuudessa. Pelkkä sääriippuvainen uusiutuva energia ei riitä turvaamaan sähkön saatavuutta kaikkina hetkinä. Tällä hetkellä edullinen sähkö houkuttelee uusia suurkuluttajia, mutta kulutus ei jousta riittävästi niukkoina hetkinä.

”Maailman tilanne vaikuttaa saatavilla olevaan varavoimaan ja sen hintaan. Joustava sähköntuotanto on kuitenkin huoltovarmuuskysymys. Tämän takia varautumista tulee viedä entistä enemmän myös kiinteistötasolle”, Henell sanoo.

Samalla S-ryhmän kaltaisten suurten toimijoiden täytyy tehdä hartiavoimin töitä ilmastotavoitteidensa eteen. S-ryhmän tieteeseen perustuvat ilmastotavoitteet vahvistettiin viime vuonna. S-ryhmä on asettanut Net Zero -päästötavoitteen koko arvoketjulleen, mikä tarkoittaa ilmastopäästöjen vähentämistä nettonollaan sekä oman toiminnan että arvoketjun osalta vuoteen 2050 mennessä.

 

Päästölaskuri tärkeänä työkaluna

Energiaohjauksen päällikkö Kimmo Valtonen kertoo, että S-ryhmän omien päästöjen muodostumisessa kaukolämmöllä on suuri rooli.

”Oman toimintamme päästöjen vähentämisessä kiinteistöjen energiankulutus on keskiössä. Tarkastelemme lämmitykseen, käytettyyn sähköön ja kylmäaineisiin liittyviä päästöjämme”, Valtonen kertoo. ”Kaukolämmön päästöt olivat pitkään merkittävä osa kokonaispäästöistä. Kaukolämmön päästöjen merkittävä lasku on ollut siis meille tärkeää.”

S-ryhmä hyödyntää kaukolämmön päästölaskurin rajapintaa omassa päästölaskennassaan, minkä lisäksi kaukolämpöyhtiöiden ilmoittamia päästöennusteita käytetään myös S-ryhmän ennusteita tehdessä.

Kaukolämpöyhtiöiden tiekartat ovat pääasiassa pitäneet, vaikka muutoksia on tullut pitkin matkaa – esimerkiksi sähkökattilat ovat tavallaan tulleet takavasemmalta, mikä on ollut myös kaukolämpöalan toimijoille itselleen yllätys.

 

Vastuullisuuden alle mahtuu paljon

S-ryhmässä nähdään, että vastuullisuuden käsitteet voidaan nähdä nykymaailmassa monipuolisemmin. Henell nostaa esiin, että samalla kun energiantuotannon päästöt ovat pudonneet ja tuotanto on muuttunut päästöttömäksi ja entistä sääriippuvaisemmaksi, herää huoli myös tuotannon huoltovarmuudesta.

”Joudumme ajoittain hyväksymään sen, että fossiiliset varmistavat järjestelmän toimitusvarmuuden hetkittäin, vaikka käytännössä sähköjärjestelmämme onkin päästötön”, Henell aprikoi.

Vastuullisuusasioissa Henell näkee kehityksen menevän oikeaan suuntaan, sillä globaalit kriisit ravistelevat ja muokkaavat näkökulmia. Esimerkiksi rahoittajien kanssa keskustellessa huolto- ja toimitusvarmuus nähdään niin ikään osana vastuullisuutta.

 

Tariffit ohjaavat myös päätöksentekoa

Kaukolämmön valitseminen tai valitsematta jättäminen on S-ryhmälle ennen kaikkea taloudellinen kysymys. S-voimalta ostettu sähkö on ollut hyvin edullista, minkä vuoksi lämmitystaparatkaisut tehdään kohdekohtaisesti. Esimerkiksi pienessä marketissa ei kannata välttämättä valita kaukolämpöä – kylmälaitteiden lämpöjen kierrättämisen myötä ostoenergian tarve voi olla niin pientä, että talven huippuihin voi hyvin riittää suora sähkölämmitys. Suuremmissa ja uudemmissa kohteissa on useimmiten hybriditoteutus, jossa yhdistyvät maalämpö ja kaukolämpö. Näiden järjestelmien elinkaaret ovat yleensä pitkiä, ja kaukolämpö jää useimmiten ainoastaan huipputarpeisiin.

Henell ja Valtonen nostavat esiin, että osamitoitetun kaukolämmön hinta huipputehotarpeisiin on monella paikkakunnalla tariffiltaan todella kallis. Toisaalta he tunnistavat, että kylmimpinä hetkinä myös tuotanto on kalleimmillaan. Tuolloinkin toki kaukolämmön hinta voi olla sähkön spot-hintaa edullisempi.

”Sähkön ja lämmön täytyy tukea toisiaan. Huipputeho ei saisi maksaa aivan valtavasti, sillä eurojen valossa kaukolämmöstä irtaantumista mietitään helpommin” Henell sanoo. ”Kaukolämmössä pysyminen on kuitenkin huipputehon tarpeelle järkevintä, sillä se luo turvaa järjestelmän kestävyydelle. Kaukolämpö tarjoaa joustoa, jota ei ole muissa energiamuodoissa. Kilpailukyky on kuitenkin kaupalliselle toimijalle ykkösprioriteetti, eli järkevyyden tulisi olla myös järkevän hintaista asiakkaalle.”

S-ryhmän kiinteistöjen lämmitysjärjestelmiä ei kuitenkaan suunnitella hybrideiksi laiteongelmien riskin vuoksi.

”Laitteet ja järjestelmät ovat toimineet odotetunlaisesti. Kaupan kylmän poikkeustilanteille on varasuunnitelmat. Järjestelmiä hoidetaan myös ammattimaisesti”, Valtonen sanoo. ”Kilpailukyky ja tehokkuus ohjaavat valintojamme.”

Kaukolämmön päästöt ovat laskeneet merkittävästi S-ryhmällä, mutta myös energiankulutus on vähentynyt.

”Alkuperätakuita ostetaan ennen päästökompensointia, mutta alkuperätakuiden hinnoittelussa toivoisimme markkinaehtoista hinnoittelua – tämä ei aina toteudu”, Henell kertoo. ”Lähtökohtaisesti suhtaudumme alkuperätakuisiin positiivisesti.”

Teksti: Justus Luokkanen
Kuva: S-ryhmä