Välttämätön jäähdytys on jo lähitulevaisuutta

Onko kaukolämpöala valmis, kun jäähdytyksen tarve on yhtä ilmiselvä kuin lämmityksen tarve? Tällä hetkellä näemme Suomen, joka lämpenee muun Euroopan mukana, vaikka tämä kesä on ollut ajoittain jopa kolea. Seuraamme etäältä, kuinka äärimmäinen kuumuus ja kuivuus on johtanut laajoihin metsäpaloihin ja kuivuviin jokiin. Ilmastonmuutoksen keskellä myös talotekniikka joutuu sopeutumaan kärjistyviin olosuhteisiin.

Suomessa taajamien rakennuskanta on pitkälti kaukolämmössä, ja tuotanto on kehittynyt valtavasti. Asiakaspäässä muutos ei suoraan näy, ellei huomioida lämmönjakokeskusten päivityksiä tehokkaampiin laitteisiin. Kaukojäähdytystä on jo monella paikkakunnalla, minkä lisäksi energiayhtiöt ovat myös tuotteistaneet erilaisia paikallisia jäähdytysratkaisuja. Uusimpien joukossa on muun muassa tämän vuoden Lempäälän asuntomessualueen jäähdytysverkko.

Iäkkäämmässä tai vaikka vain muutaman vuoden vanhassa kerrostalossa tilanne on kuitenkin se, että jäähdytys tulee varmistaa itse erilaisilla lämpöpumppuratkaisuilla. Toki vaihtoehto ”ei mikään” toimii tiettyyn pisteeseen asti, mutta elämä voi lopulta muuttua hyvin hankalaksi ja jopa terveyttä vaarantavaksi. Jäähdytyksen lyhytaikaisuus vuodenkierrossa ei jäähdytyksen tarpeellisuutta vähennä.

Suomessa lämmitystä tarvitaan suurin osa vuodesta, jäähdytystä vähemmän. Myös menneenä talvena saimme kokea hyvin kovia pakkasia. Lämmitys ei Suomen oloissa yksinään riitä, vaan lämmityksen lisäksi tulee parantaa rakennusten energiatehokkuutta. Jäähdytyksessä passiiviset ratkaisut tukevat koneellista jäähdytystä, mutta lopulta pelkillä passiivisilla ratkaisuilla voidaan tehdä rajallinen määrä toimia.

Rakli totesi suhdannekatsauksessaan maaliskuussa, että tänä vuonna asuinrakentaminen tulee jäämään heikoksi. Suomi on pienien kuntien ja kaupunkien maa, jossa rakentaminen voi näkyä konkreettisesti uutena markettina vanhan tilalla tai yksittäisenä uutena kerrostalo- tai rivitalokohteena. Monella paikkakunnalla väestönkehitys ei suoranaisesti signaloi, että rakentamista tapahtuisi merkittävästi. Toisaalta maailma on näyttänyt, että muuttoliikkeet voivat syntyä odottamattomistakin maailman ketjureaktioista.

Asuntoja tehdään ihmisille, ja odotukset uudesta asunnosta ovat sitä, mitä nykyajan tarpeiden valossa odotetaan. Koti, jossa voi viettää aikaa myös ilmastonmuutoksen lämmittäminä kesinä, vaikuttaa olevan yksi vahva kriteeri. Kun asuinrakentamisen tilan käänne jossakin vaiheessa tapahtuu, jäähdytys voi ratkaista myös lämmitykseen liittyviä päätöksiä. Tulevaisuudessa jäähdytys tullee kuitenkin olemaan pakko, johon tulee vastata jo rakennuksen suunnitteluvaiheessa. Jos olemme järjestelmäajattelun mallimaa, joustava ja viisas lämmitysjärjestelmä, eli kaukolämpö, ja jokaisella asunnolla oma erillinen ilmalämpöpumppu ei anna kovinkaan tasapainoista kuvaa.

Kiinteistökohtaiset lämmitysjärjestelmät, kuten maalämpö, saattavatkin jäähdytyskeskustelussa nousta aiheeksi, johon kaukolämpöalan tulee reagoida. Ammattimaiset toimijat osaavat usein asiansa, mutta suuri kiinteistömassa, eli suomalaiset asunto-osakeyhtiöt tarvitsevat selkeää kuvaa. Kaukojäähdytys on kuitenkin toteutettavissa käytännössä linjasaneerauksien yhteydessä. Jos uudiskohteelle ei ole valmista tuotekomboa, eli lämmitystä ja jäähdytystä, tämä on kilpailussa hyvin haastava lähtökohta.

Selvää on se, että asiakas haluaa sitä, mitä kaukolämpö jo on – toimintavarmin lämmitysmuoto, jota ei tarvitse itse miettiä. Mikä on siis kylkeen tarjottava toimintavarma jäähdytysmuoto, jota asiakkaan ei tarvitse miettiä tai ymmärtää? Vai olemmeko tilanteessa, jossa tulemme näkemään enemmän ja enemmän ilmalämpöpumppuja parvekkeilla, joiden käyttötarve pidentyy vuosi vuodelta jäähdytyskäytössä?

Järjestelmiä kuitenkin tehdään ihmisten, eli meidän kaikkien, takia, jotta voisimme elää elämäämme miettimättä sen suuremmin taloteknisiä yksityiskohtia.

Teksti: Justus Luokkanen
Kuva: Kaukolämpö ry